Kolmitieviestintä Turvallisuuskeskustelu

Viestintä on ratkaisevan tärkeää turvallisessa ja tehokkaassa työskentelyssä. Vaikka suullisen viestinnän prosessi vaikuttaa suoraviivaiselta, on monia asioita otettava huomioon. Tässä turvallisuuskeskustelussa keskitytään suulliseen viestintään liittyviin kysymyksiin ja parhaaseen käytäntöön, jota kutsutaan kolmisuuntaiseksi viestinnäksi, jonka avulla voidaan parantaa työntekijöiden välistä viestintää työtehtävien aikana.

Suullisessa viestinnässä huomioon otettavia yleisiä ongelmia

On monia seikkoja, jotka vaikuttavat siihen, meneekö haluamamme viesti perille vastaanottajalle oikein vai ei. Joitakin yleisiä huomioon otettavia ongelmia:

  • Kulttuuriset esteet- Monet ihmiset puhuvat englantia toisena kielenä eivätkä ehkä ymmärrä, mitä sanotaan. Jopa saman maan eri maantieteellisillä alueilla voi olla kulttuurisia esteitä.
  • oletukset- Oletusten tekeminen siitä, mitä joku yrittää sanoa tai aikoo sanoa, voi olla vaarallinen virhe työssä. Oletusten tekemiseen siitä, mitä viestiä joku yrittää välittää, voivat vaikuttaa mieliala, häiriötekijät, aikapaine jne.
  • Sekavat tai sekavat viestit- Huonot sanavalinnat tai pitkäveteiset viestit voivat aiheuttaa sekaannusta.

Verbaalisessa viestinnässä kasvokkain käydyissä keskusteluissa voi esiintyä mitä tahansa tai kaikkia edellä mainituista ongelmista. Kaikki lähetettävään viestiin liittyvät kysymykset tai ongelmat lisääntyvät, kun käytetään radiota tai puhelinta suulliseen viestintään työtovereiden kanssa. Edellä mainittujen ongelmien lisäksi näillä laitteilla kommunikoitaessa on muitakin ongelmia, kuten häiriöt, huono kuuluvuus, taustamelu, nonverbaalisten vihjeiden puute jne.

Työkalu, jonka avulla voidaan puuttua edellä mainittuihin ongelmiin ja varmistaa, että oikea viesti lähetetään ja ymmärretään, on ”kolmisuuntainen kommunikaatio” (three way communication), jota kutsutaan myös toista takaisin -prosessiksi.

Kolmitie-viestintä parhaana käytäntönä

Kolmitie-viestintä voi olla erittäin tehokas keino lähettäjän ja vastaanottajan välillä lähetettävän viestin validoimiseksi, mikä vähentää virheiden mahdollisuutta työtehtävän aikana.

Miten kolmitieviestintä toimii

Kolmitieviestinnän peruslinjaukset ovat seuraavat:

  1. Lähettäjä kertoo viestinsä vastaanottajalle.
  2. Vastaanottaja kuittaa viestin toistamalla viestin kriittiset tiedot takaisin lähettäjälle. Jos vastaanottaja ei ymmärtänyt viestintää, hänen on pyydettävä lähettäjältä selvennystä.
  3. Viimeisessä vaiheessa lähettäjä vahvistaa, että vastaanottaja on ymmärtänyt viestin oikein, tai jos viestiä ei ole ymmärretty, lähettäjän on ilmoitettava, että viestiä ei ole ymmärretty, ja kolmisuuntainen viestintäprosessi on aloitettava alusta.

Tässä on perusskenaario työpaikalla: Kaksi mekaanikkoa on kohdistamassa hihnaa kuljettimella ja he kommunikoivat radion välityksellä, koska he eivät ole lähellä toisiaan. Prosessiin kuuluu kuljettimen virran kytkeminen hihnan kohdistamiseksi.

Lähettäjä:
Vastaanottaja: Olen kaukana hihnasta, teillä on lupa antaa hihnalle virtaa, jotta se saadaan raidoitettua paikalleen.
Vastaanottaja: Minä olen kaukana hihnasta:
Lähettäjä: Olet poissa hihnalta, voin virittää hihnan nyt.
Lähettäjä: Olet poissa hihnalta, voin virittää hihnan nyt:

Yhteenveto

Kaikkiin viestintämuotoihin liittyy monia ongelmia. Vaikka suullinen viestintä vaikuttaa suoraviivaiselta tavalta välittää viesti verrattuna sähköpostiin tai tekstiviestiin, sitä käytettäessä voi silti esiintyä monia ongelmia. Kolmensuuntainen viestintä voi olla ratkaisevaa varmistettaessa, että viesti on ymmärretty työtehtävän aikana, mikä voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, loukkaantuuko työntekijä vai ei. Keskustelukohta:

Jäsenet voivat ladata mainoksetonta versiota tästä puheenvuorosta klikkaamalla tästä!

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.