• Susha Cheriyedath, M.Sc.14.9.2020

    Severeen akuutin hengitystieoireyhtymän koronaviruksen 2 (SARS-CoV-2) aiheuttaja (COVID-19) on tartuttanut yli 28,9 miljoonaa ihmistä ja aiheuttanut yli 922 000 ihmisen kuoleman maailmanlaajuisesti. Tämä Kiinan Wuhanista peräisin oleva uusi virus aiheuttaa tartunnan saaneille ihmisille lievästä vakavaan vaihtelevaa hengitysvaikeutta. Vaikka SARS-CoV-2:n alkuperää tutkitaan edelleen, sen sanotaan olevan peräisin lepakoista. Jatkuvasti tulee uusia raportteja, jotka vahvistavat SARS-CoV-2:n kyvyn tartuttaa useita uusia eläinlajeja.

    Kanadan elintarviketarkastusviraston (Canadian Food Inspection Agency, Winnipeg, Manitoba, Kanada), Kanadan Manitoban yliopiston (University of Manitoba, Kanada) ja Iowan osavaltionyliopiston (Iowa State University, Yhdysvallat) tiedemiesten hiljattain julkaisemassa tutkimuksessa selvitettiin kotieläiminä pidettävien sikojen alttiutta SARS-CoV-2:lle. Kotieläiminä pidetty sika on yksi eniten tuotetuista maatalouseläinlajeista, jolla on potentiaalia vaikuttaa merkittävästi kansanterveyteen. Parempi ymmärrys kotieläinten roolista SARS-CoV-2-infektiossa ja -siirrossa on ratkaisevan tärkeää zoonoosien leviämisriskin vähentämiseksi.

    Tekijät toteavat: ”Sikojen SARS-CoV-2:lle alttiuden määrittäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan omaksua One Health -lähestymistapa zoonoosien mahdollisen leviämisriskin hallitsemiseksi.”

    Tutkimus: Kotieläiminä pidettävien sikojen alttius SARS-CoV-2:n kokeelliselle tartunnalle. Image Credit: SGr /

    Tutkimus

    Kokeellinen oronasaalinen inokulaatio suoritettiin 16 kotieläimenä pidetyllä, paikallisesti hankitulla amerikkalaisella Yorkshire-risteytyssialla. Siirtokontrolleina käytettiin kahta naiivia sikaa, jotka sijoitettiin samaan huoneeseen rokotettujen sikojen kanssa 10. päivänä. Ryhmä käytti yhtä rokottamatonta ”maatilan kontrollisikaa”, josta saatiin negatiiviset kontrollikudokset.

    Fyysiseen tutkimukseen sisältyi veren, suun, nenän ja peräsuolen pyyhkäisynäytteiden sekä nenän huuhtelun kerääminen ja testaus. Näytteistä arvioitiin kliiniset oireet ja patologia, viruksen leviäminen kudoksiin, todisteet viruksen irtoamisesta ja serokonversio. SARS-CoV-2:n esiintyminen kokoveressä osoitettiin RT-qPCR-menetelmällä. SARS-CoV-2:n neutraloivien vasta-aineiden kehittymistä seurattiin koko tutkimuksen ajan.

    Mitä he havaitsivat?

    Työryhmä havaitsi, että kokeellisen inokulaation läpikäyneet siat olivat alhaisella tasolla alttiita SARS-CoV-2-infektiolle. Kaiken kaikkiaan näillä eläimillä ei ollut havaittavissa hengitysvaikeuksia, ja eläinten lämpötila pysyi normaalina koko tutkimusjakson ajan. Kahdessa naiivissa possussa, jotka olivat kosketuksissa rokotettujen sikojen kanssa päivästä 10 alkaen, ei ilmennyt merkkejä virustartunnasta missään vaiheessa tutkimuksen aikana. Kokeellisesti rokotetuista 16 eläimestä 5 osoitti jonkinasteista immuunivastetta SARS-CoV-2:lle, mikä vastaa noin 30 %:a tutkimuskohortista.

    Viruksen RNA:ta havaittiin nenähuuhtelussa ja suuontelonesteissä kahdella eläimellä, ja elävää virusta havaittiin yhdellä sialla. Lisäksi SARS-CoV-2:n vasta-aineita havaittiin 2 sialla 11 ja 13 päivän kuluttua tartunnasta, kun taas 6 päivää inokulaation jälkeen kerätyistä suunesteistä ilmeni erittyneitä vasta-aineita. Yhdellä sialla esiintyi lieviä oireita, kuten yskää ja masennusta, ja useilla sioilla oli lievää silmä- ja nenävuotoa välittömästi tartunnan jälkeen.

    Tulosten merkitys

    Tässä tutkimuksessa kerätyt kliiniset tiedot antavat näyttöä elävän SARS-CoV-2 -viruksen esiintymisestä sioissa vähintään 13 päivän ajan inokulaation jälkeen. Suunesteistä erittyvien vasta-aineiden havaitseminen voi olla hyödyllistä seurantatoimissa. Se voi myös tarkoittaa, että ihmisten sylkitestaus voisi toimia vähemmän invasiivisena diagnostisena menetelmänä SARS-CoV-2-infektion havaitsemiseksi tehtyjen serosurveillance-tutkimusten ohella.

    ”Nämä tiedot korostavat karjan lisäarvioinnin tarvetta, jotta voidaan määrittää paremmin kotieläinten mahdollinen osuus SARS-CoV-2-pandemian leviämisessä”, sanovat kirjoittajat

    Tutkimuksen havainnot ovat ristiriidassa aiempien tutkimusraporttien kanssa, joiden mukaan siat eivät ole alttiita SARS-CoV-2:n tartunnalle. Aikaisemmissa tutkimuksissa viruksen RNA:ta ei havaittu pyyhkäisynäytteissä tai kudosnäytteissä, eikä serokonversiota esiintynyt. Tämä voi johtua viruksen isolaatin, tartunta-annoksen, eläinten iän tai sian rodun vaihteluista. Kaikki nämä tekijät voivat vaikuttaa tutkimustuloksiin. On syytä huomata, että tässä tutkimuksessa käytettiin 10-kertaista suurempaa virusannosta kokeelliseen inokulaatioon verrattuna aiempiin tutkimuksiin. Kaikki nämä havainnot korostavat tarvetta tehdä lisätutkimuksia kotieläinlajien alttiudesta, jotta voidaan arvioida niiden roolia ja riskejä taudin leviämisessä.”

    ”Lopuksi korostamme, että tähän mennessä ei ole dokumentoitu yhtään kotieläinten tapausta luonnollisesta tartunnasta; tämän tutkimuksen tulokset kuitenkin tukevat lisätutkimuksia siitä, mikä rooli eläimillä voi olla SARS-CoV-2:n ylläpidossa ja leviämisessä.”

    *Tärkeä huomautus

    bioRxiv julkaisee alustavia tieteellisiä raportteja, joita ei ole vertaisarvioitu, eikä niitä siksi pidä pitää ratkaisevina, kliinistä käytäntöä/terveyteen liittyvää käyttäytymistä ohjaavina tai käsitellä vakiintuneena tietona.

    Kirjoittaja

    Susha Cheriyedath

    Sushalla on luonnontieteiden kandidaatin (B.Sc.) tutkinto kemiasta ja luonnontieteiden maisterin (M.Sc.) tutkinto biokemiasta Calicutin yliopistosta Intiasta. Hän on aina ollut erittäin kiinnostunut lääketieteestä ja terveystieteestä. Osana maisterin tutkintoaan hän erikoistui biokemiaan painottaen mikrobiologiaa, fysiologiaa, biotekniikkaa ja ravitsemusta. Vapaa-ajallaan hän rakastaa kokata myrskyn keittiössä superhienoilla leivontakokeiluillaan.

    Sitaatit

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.